Siitä on kohta kulunut vuosi, kun otin kenties siihenastisen elämäni suurimman askeleen ja siirryin kokeilemaan elämää täysipäiväisenä yrittäjänä. Täysipäiväisyyttä kesti noin 9 kuukautta, kunnes vähän varkain tuli tilaisuus palata sorvin ääreen palkansaajana mielenkiintoisen työtehtävän muodossa.

Tämän noin vuoden mittaisen aikajakson aikana olen kirjoittanut teille lukuisia artikkeleja yrittämisestä ja kaikesta siihen liittyvästä. Artikkelit ovat olleet pääasiassa positiivisia, mikä ei ole sinänsä yllätys. Kun kokee jonkun päätöksen hyvänä, siitä kaivaa mieluummin tikunnokkaan niitä positiivisia asioita.

Tällä kertaa ajattelin kuitenkin keskittyä pelkästään ikäviin ja negatiivisiin asioihin. Lähtökohta blogikirjoitukselle on haastava, sillä negatiiviset asiat keräävät yleensä vähemmän kiinnostusta kuin positiiviset, mutta siitäkin huolimatta tämä artikkeli voi avata monelle tuoreelle yrittäjälle tai yrittäjyydestä haaveilevalle uusia näkökulmia.

Mikä kaikki minut on yllättänyt negatiivisesti yrittäjän matkallani? Siitä lisää seuraavaksi.

Yrittäjyys negatiiviset yllätykset

Työttömyyskassan kannattavuus yrittäjälle on yhä mysteeri

Lähdetään liikkeelle aiheesta, josta olenkin kertonut teille aiemmin toiminimiyrittäjän kokemuksia niputtavassa julkaisussani. Erilaiset työttömyyskassat ovat melko vaikeita yrittäjänä, koska on todella vaikea vetää rajaa sille, milloin yrittäminen on sivutoimista ja milloin ei.

Meikäläisellähän on pieni historiikki YTK:n jäsenenä. Perustin toiminimeni loppuvuodesta 2018, ja liityin alkuvuodesta 2019 YTK:n jäseneksi. Liittyminen onnistui hyvin ja jäsenenä oli ihan mukavaa, kunnes siirryin täysipäiväiseksi yrittäjäksi, jolloin varmuudella toimintani ei ollut enää sivutoimista. YTK:n suunnalta minulle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä Yrittäjäkassan alle.

Päästäkseni Yrittäjäkassaan, minun olisi kuitenkin pitänyt ensiksi korottaa YEL-maksujani tuntuvasti, että pääsisin vielä erillistä maksua vastaan kassan jäseneksi. Melko kallista puuhaa siis. Kaiken huippuna Yrittäjäkassasta näytti saavan rahaa vain silloin, kun olisi ensiksi ajanut yrityksen toiminnan kokonaan alas. Kovin helposti sieltä(kään) ei siis irtoaisi mitään. Päätin siis tiputtautua YTK:n jäsenyydestä omilleni.

Vuotta myöhemmin tilanteet elivät jälleen. Palasin työelämään vakituiseen ja täysipäiväiseen palkkasuhteeseen, jolloin aloin selvittelemään uudelleen työttömyyskassa-asioita. Soittelin asiasta YTK:lle, että olen taas palkansaajana, mutta yritystoiminta pysyy siinä sivussa, ja kannattaako tai voiko näillä seteillä hakea jäseneksi.

Kuuleman mukaan jäseneksi sai hakea ja sinne myös varmasti pääsisikin, mutta varsinaisten hyötyjen saaminen onkin sitten toinen juttu. Jos sattuisin jäämään lomautetuksi tai työttömäksi, saisin päivärahaa ainoastaan silloin, jos TE-toimisto katsoo yrittämiseni täyttävän sivutoimisuuden määritelmän. Ja yhä edelleen se sivutoimisuuden määritelmä oli yksi iso veteen piirretty viiva.

Pieni välijuttu: kokemuksia Työkkärin kanssa asioinnista

Tämä on puhtaasti minun mielipiteeni, eikä tästä kannata kenenkään provosoitua, mutta pyrin itse välttämään viimeiseen asti asiointia TE-toimiston kanssa. Kyseisen tahon kanssa asiointi on aina hyvinkin nihkeää, sillä Työkkärillä on melko painostava ilmapiiri. Ero esimerkiksi Kelaan on kuin yöllä ja päivällä, sillä Kelan kanssa asiointi on onnistunut aina mallikkaasti.

Viimeisin asiointini TE-toimiston kanssa tammikuussa 2022 oli hyvä esimerkki. Sain TE-toimistolta jonkinlaisen selvityspyynnön, joka oli kirjattu Jyväskylän osoitteeseeni, jossa en ollut asunut vuoteen. Selvityspyynnön mukaan statukseni oli ilmeisesti unohtunut lomautetuksi, sillä olin ollut muutaman viikon lomautettuna koronapandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020.

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun työnhakustatukseni unohtuvat väärään asentoon ja ne huomataan vasta vuosia myöhemmin, joten päätin soittaa TE-toimistoon ja hoitaa asian maaliin. Samalla kun teimme yhteystietojen tarkistuksen, tulin maininneeksi yrittäjän statukseni ja mainitsin toiminimeni olleen pystyssä jo vuodesta 2018 asti. Jostain syystä tämäkään asia ei ollut mennyt TE-toimiston tietoon, vaikka aivan varmasti lomautuksen aikana asiasta mainittiin.

Erityisen hyvin mieleeni jäi Työkkärin asiakaspalvelijan sanat, että hän aikoo viedä parin vuoden takaisen lomautukseni uudelleenkäsittelyyn tämän tiedon myötä, ja lisäksi hän jo varoitti minua tulevista takaisinperinnöistä. Noh, keskustelusta on kulunut nyt pian neljä kuukautta, mutta mitään ei ole kuulunut. Taattua TE-toimistoa siis.

Takaisin kassajäsenyyteen

Jos palataan takaisin työttömyyskassaan, niin monet yrittäjät ovat ikävästi väliinputoajan asemassa. YTK:n jäsenyydestä ei ole hyötyä, ja samalla Yrittäjäkassaan pääseminen vaatii suurempia ponnisteluja, eikä siinäkään ole täysin varmaa hyötyjen saaminen.

YTK:n jäsenyydestä hyötyminen on vaikeaa myös siksi, että sivutoiminen yrittäjyys katsotaan vasta siinä tilanteessa, kun tulet lomautetuksi tai irtisanotuksi. Toisin sanoen, voit tällä hetkellä täyttää täysin sivutoimisen yrittäjän kriteerit, mutta jos kassasta tarvitsisi nostaa rahaa vaikkapa kolmen vuoden päästä, voi tilanne olla silloin jo toinen. Pahimmillaan sinulla on kyseisellä hetkellä myytynä joku yksittäinen isompi projekti, jonka myötä TE-toimiston mielestä et ole enää sivutoiminen yrittäjä.

Yrittäjän vakuutukset voivat olla mitä vain

Yrittäjän vakuutuksista en ole muistini mukaan kirjoittanut teille koskaan sen syvällisemmin, eli tässä tulee täysin uutta asiaa. Puhun nyt siis YEL-vakuutuksen ulkopuolisista vakuutuksista, kuten tapaturma- tai sairausvakuutukset.

Taustastani sen verran, että allekirjoittanuthan on tehnyt neljä vuotta vakuutusaiheista yhteistyötä, minkä ansiosta koen tuntevani yksityishenkilöiden vakuutusasioita keskivertoa paremmin. Vaikka koin vakuutusasioiden olevan hyvin hanskassa, yritysten vakuutukset ovat täysin oma viidakkonsa, jossa olen rehellisesti sanoen ollut välillä pahastikin hukassa.

Viimeisen vuoden aikana olen ollut yrittäjän vakuutuksiin liittyen tekemisissä kolmen eri vakuutusyhtiön kanssa, eli otanta on ihan hyvä. Kaikki kolme ”kutsua” on tullut varmaan jostain puskaradiota pitkin, että tässä on nuori yrittäjä, jolle kannattaisi myydä vakuutuksia. Olen suhtautunut näihin keskusteluihin positiivisesti, sillä niiden kautta on huomattavasti helpompaa tutkia aihetta, kuin tehdä sitä omatoimisesti.

Kolmen vakuutusyhtiön kokemuksella on kuitenkin pakko sanoa niin, että yrittäjille ”pakkomyydään” paljon turhia tai tilanteeseen täysin sopimattomia vakuutuksia. Yhden kerran harhauduin ottamaan huonon vakuutuksen, mutta toisella kerralla oma valppauteni pelasti tilanteen. En puhu näistä vakuutusyhtiöistä nimillä, mutta kyseessä on ”isoja ja kaikkien tuntemia” yhtiöitä.

Virhe: otin YEL-maksuun pohjautuvan sairausvakuutuksen

Ensimmäisen virheen tein heti ensimmäisessä vakuutuspalaverissani. Sain perinteisen toimistokutsun, missä minut kutsuttiin vakuutusyhtiön toimistolle juttelemaan vakuutusasioista kahvikupin ääressä. Itse kaveri oli tosi mukava ja hän kuunteli selkeästi minua, sekä vastaili hyvin kysymyksiini. Päädyin ottamaan häneltä kaksi vakuutusta: yrityksen oikeusturvavakuutuksen sekä yrittäjän tapaturmavakuutuksen.

Ottamani oikeusturvavakuutus oli mielestäni ihan asiallinen ja se on itse asiassa yhä voimassa. Sen sijaan tapaturmavakuutus oli silkkaa rahan hukkausta. Minulle jäi lisäksi vähän sellainen kuva, että minua palvellut vakuutusasiamies veti minua nenästä.

Ongelma piili siinä, että tapaturmavakuutuksen korvaus tapahtui puhtaasti YEL-maksuun perustuen, eli mitä enemmän maksat YEL-maksuja, sitä enemmän saat tapaturman sattuessa korvauksia vakuutuksesta. En tiedä miten minulle onnistuttiin myymään tämä tuote, sillä meillä oli keskusteluissamme toistuvasti puhe siitä, etten maksa kuin minimi YEL-maksua.

Meikäläistä harmitti ihan pirusti tuo vakuutus, jota maksoin käytännössä vuoden päivät hyötymättä siitä yhtään mitään. Lisäharmitusta toi sekin, että kuulin vakuutukseni ehdoista toisesta vakuutusyhtiöstä, joka halusi käydä ottamani vakuutukset läpi tehdäkseen niistä paremman tarjouksen. Vasta tässä kohti minulle selvisi se, ettei vakuutus istunut käytännössä lainkaan elämäntilanteeseeni.

Melkein virhe: meinasin ottaa toisenkin ”turhan” vakuutuksen

Hauska sattuma on sekin, että kaveri joka huomasi tuon heikon vakuutukseni, meinasi tietenkin myydä minulle lähes yhtä huonoa tuotetta tilalle. Ei voi ihan täysiä pisteitä antaa tällekään kaverille, vaikka hän huomasi minun kannalta hyvän pointin omissa vakuutuksissani.

Kun lopetin tapaturmavakuutukseni, minulle tarjottiin tilalle jonkinlaista vastaavaa vakuutusta. Itse myynti oli todella suorasukaista, sillä vakuutusasiamies kysyi minulta paljonko suunnilleen tienaan yrittäjänä, johon vastasin tavoittelevani 2000 e/kk liksaa.

No hei, sitten tää meidän tuote on tosi hyvä, jos sä sairastut niin KeIa maksaa sulle 600 euroa kuukaudessa ja tää meidän vakuutus noin vain loput 1400 euroa!” Näin kerrottuna tarjous kuulosti tietenkin hyvältä, mutta onneksi erehdyin kysymään muutamia tarkentavia kysymyksiä.

Ensimmäisenä tartuin siihen, että mites kun yritystoiminnassani on jonkin verran passiivisia tuloja, eli ”rojaltit” juoksevat mm. mainospaikkamyynnistä tekemättä mitään. Tähän vakuutussetä vastasi, että tämäntapaisia tuloja ei lasketa, eli silloin nuo tulot vähennettäisiin vakuutuksen tuomasta korvauksesta. Ikävä uutinen, mutta ehkä vähän ymmärrettävää.

Seuraavana kysyin siitä, että miten minun tuloni lasketaan. Onko se joku liukuva keskiarvo viimeisen puolen vuoden tienesteistä, sillä tuloni vaihtelevat rajusti kuukausittain. Tähän vakuutusmeklari vastasi siten, että vakuutuksen maksamat korvaukset maksetaan niin sanotusti tulevista tuloista, eli mitä keikkoja minulta menee sairastumisen myötä ohi.

Meikäläisellähän niin sanottu tilauskirja on hyvinkin lyhyt. Pyrin tekemään kaikki myydyt työt heti alta pois, enkä myy kalenteriani täyteen esimerkiksi puolen vuoden päähän. Toisin sanoen, melkein heti kun saan jotain myytyä, aloitan välittömästi työt.

Tuossakin tapauksessa alussa minulle annettiin varsin optimistiset puheet siitä, miten vakuutuksen kautta saisin helposti korvauksia. Tästäkin huolimatta tuotteessa näytti olevan melkoisia koukeroita, joiden ansiosta en olisi välttämättä saanut juurikaan mitään tilanteen osuessa kohdalle.

Yrittäjän asuntolainakuviot

Mennään taas asioihin, joista olen hieman jo puhunutkin tässä blogissa. Asuntolainan hakeminen yrittäjänä eroaa melko paljon normaalista palkansaajan elämästä. Siinä kohti kun pääset kiinni työelämään, voit lähes heti aloittaa myös asuntojen hankinnan. Viimeistään siinä kohti, kun koeajat (max 6 kk) on lusittu läpi, on asuntolainan hakeminen melko helppoa.

Yrittäjänä homma ei ollut yhtä simppeliä. Meikäläinen kävi kokeilemassa viime syksynä kepillä jäätä asuntolainan hakemisen suhteen, ja lopputulos ei ollut kovin mairitteleva. Koska en ollut enää palkkasuhteessa, minulta puuttui kokonaan ”ne varmat tulot”. Kädessä oli vain jonkinlaisia arvioita tulevista tuloista.

Hommaa vaikeutti entisestään se, että olin ollut ”vain” puoli vuotta yrittäjänä. Minua palvellut pankkivirkailija vihjasikin aika suoraan, että hoida nyt yritystäsi vähintään vuosi, ennen kuin mietitään tosissaan niitä asuntolainakuvioita.

Teimme kuitenkin jonkinlaisen esimerkkilaskelman siitä, paljonko mahtaisin saada asuntolainaa, jos ensimmäinen vuoteni menee odotusten mukaan. Olisimme saaneet vakituisessa työsuhteessa olevan puolisoni kanssa maksimissaan 200 000 euroa lainaa Espooseen, ja koska puolisoni on ASP-säästäjä, hänen osuudekseen oli helppo laskea 160 000 euroa.

Toisin sanoen oma osuuteni olisi jäänyt vain 40 000 euroon, ja tuokin olisi tullut vain siinä tapauksessa, että saan 12 kuukautta täyteen ja täytän omat tavoitteeni. Okei, tavoitteeni olivat varsin maltilliset, mutta siitäkin huolimatta aika heikosti näyttää yrittäjälle asuntolainaa irtoavan. Itse hinnoittelustahan me emme ehtineet edes päästä puhumaan, eli tuokin laina voi olla vielä vaikka kuinka kalliilla ehdoilla myönnettyä.

Yrittäjän asuntolainakuvioihin liittyen sain kerran hauskan esimerkin eräältä yrittäjä-toimitusjohtajalta, joka tunsi ongelman. Tämä toimari naureskeli minulle sitä, että mitä ilmeisemmin hänen työntekijänsä saavat pankista asuntolainaa paremmin, kuin hän itse yrittäjänä. Pankin perusteluna on se, että vakituinen työsuhde on yrittäjyyttä varmempaa.

Toimitusjohtaja heittikin minulle mielenkiintoisen kysymyksen, että mitäpä veikkaan, jos yrityksellä alkaisi mennä yht’äkkiä huonosti, kummalta tästä kaksikosta työpaikka lähtisi ensin alta? Eiköhän se yrittäjä ole laivan kapteeni, jopa poistuu uppoavasta veneestä viimeisenä.

Vuokra-asuntoa voi olla vaikea löytää

Asuntolainan hakemisen nihkeyden olisin ehkä voinut vielä osata kuvitella, mutta se ei ollut ainoa asumiseen liittyvä hankaluus. En olisi koskaan osannut kuvitella, että yrittäminen voisi vaikeuttaa vaikkapa vuokra-asunnon saatavuutta.

Tämän kohdan pääsin näkemään osittain. Kun muutimme Espooseen, otimme asuntomme yksityiseltä vuokranantajalta. Jossain vaiheessa näyttöä tuli puheeksi mitä teemme työksemme, ja vuokranantaja tuntui vähän säikähtävän yrittäjän statustani.

Hän puhui jotenkin tyyliin, etten minä voi tietenkään yrittäjänä olla varma vuokran maksukyvystäni, mutta tässäkin kohti puolisoni vakkaripesti pelasti tilanteen. Vuokra-asunto saatiin kyllä, mutta jäin itsekseni pohtimaan sitä, näinköhän asia olisi onnistunut, jos olisin ollut liikkeellä yksin.

Koska asuminen on yksi elämän perusedellytyksiä, tämä on sellainen kohta, jota minä varoisin erityisesti nuorena yrittäjänä. Tilanne on hyvinkin nihkeä, jos pankista on vaikeuksia saada lainaa omaa asuntoa varten ja samaan aikaan vuokra-asuntojen markkinalla sinua katsotaan toisen luokan kansalaisena.

Asiakkaat ja laskut – maksut venyvät ja joskus unohtuvat

Jos on tottunut palkkasuhteeseen, on ollut helppo omaksua palkkapäiväkäytännöt. Jokaisella firmalla on kerran tai jopa kaksi kertaa kuukaudessa palkkapäivä, jolloin tilille kilahtaa euroja. Tekemäsi tunnit pyritään maksamaan ulos hyvinkin nopealla tahdilla, ja joissakin työpaikoissa kuukauden palkka saattaa tulla jopa jo ”ennakkoon”.

Yrittäjän palkkapäivähän on pohjimmiltaan se päivä, kun asiakkaat maksavat laskunsa. Tämäkin on muuten sellainen juttu, jota ei tule välttämättä ajatelleeksi ennen yrittämisen aloittamista. Silloin kun tuloja tulee myös palkkasuhteesta, on helppo luottaa siihen, että rahat näkyvät tilillä viimeistään sovittuna aikana. Joskus juhlapyhien aikana palkka voi tulla tilille jopa ennen aikojaan.

Yrittäjällä tilanne on kuitenkin päinvastoin. Yleensä juhlapyhät vain viivyttävät omaa palkansaantia eräpäivien venyessä, eikä se lähettämiesi laskujen maksaminen ajoissa ole sekään mitenkään kirkossa kuulutettua. Itse asiassa vuoden 2022 puolella olen joutunut kyselemään ennätyksellisen paljon lähettämieni laskujeni perään, kun maksua ei ole näkynyt tilillä edes muutamaa päivää eräpäivän jälkeen.

Tässä minun kohdallani voi olla taustalla vähän ”itse aiheutettua ongelmaa”, sillä meikäläinen ei ainakaan vielä käytä mitään laskutusohjelmia, vaan teen laskut käsin ja lähetän ne asiakkailleni PDF-muodossa. Ilmeisesti nämä PDF-laskut kuitenkin unohtuvat usein sähköpostin liitetiedostoiksi, ja siksi joudun kyselemään niiden perään.

Mainitaan nyt sekin, että yhtään luottotappiota ei ole vielä syntynyt, eli muistutuksen jälkeen kaikki laskut on hoidettu as soon as possible. Enkä ole toisaalta viitsinyt edes tehdä asiasta mitään numeroa, sillä näitä vahinkoja on sattunut pitkäaikaisille asiakkailleni. Jos alkaisin ripittämään asiakastani tai lähettämään maksullisia muistutuksia, sahaisin luultavasti nopeasti omaa oksaani.

Yrittäjänä on kuitenkin tärkeää olla äärimmäisen huolellinen lähetettyjen laskujen kanssa. Teen jokaisesta lähettämästäni laskusta Trello-kortin, josta seuraan laskutuksiani. Kanban-seinällä kulkevien korttien avulla on helppo huomata, jos joku kortti ei liiku, eli toisin sanoen laskua ei ole maksettu. Jos laskua ei kulu kolmeen pankkipäivään eräpäivästä, kyselen asiakkaaltani laskun perään.

Venyvät projektit tuovat haastetta

Otetaan tähän artikkeliin myös yksi uusi haaste, jonka olen kokenut. Sitä myötä, kun oma yritystoimintani on lähtenyt kasvuun ja asiakkuuksien koko kasvaa säännöllisesti, olen päätynyt uuden ongelman eteen. Mitä tehdä, kun projekti kestää muutaman päivän sijasta muutamia viikkoja tai jopa useampia kuukausia? Miten varmistaa säännöllinen tulo tilanteessa, jossa työhön uppoudutaan pidemmäksi aikaa?

Osittain edellä mainituista laskuttamiseen liittyvistä ongelmista johtuen allekirjoittanut ei ole lähtenyt vielä pilkkomaan laskuja useampiin osiin. Tapoihini on kuulunut se, että projekti hoidetaan sovitusti maaliin, jonka jälkeen vasta tapahtuu laskutus.

Yksi kerta on meille kaikille osapuolille helpoin malli, sillä käytännössä jokainen lähetetty lasku tuo meille molemmille kuluja. Kuluja aiheutuu mm. pankkien ja kirjanpitäjien kuluista, samoin kuin laskujen aiheuttama käytännön työ ja asian hoitaminen syö kallisarvoista aikaa. Sen vuoksi olen suosinut kertakirpaisun mallia.

Kertakirpaisussa on kuitenkin se ongelma, että joskus palkan saaminen venyy turhankin kauas. Kaikista pisin omakohtainen esimerkkini on sellainen, missä myyntineuvottelut alkoivat tammikuussa, jonka lopussa paikattiin kättä kaupan merkiksi. Työ toteutettiin helmi-maaliskuussa ja maaliskuun lopussa työn pääsi laskuttamaan asiakkaalta.

Tähän matkaan mahtuu myös sellaiset kommervenkit, että asiakkaan yhteyshenkilö oli viikon verran pois toimistolta, minkä vuoksi laskutuksen tekeminenkin viivästyi viikolla laskutustietojen odottamisen vuoksi. Tähän päälle vielä kaksi viikkoa laskun eräpäivän odottamista, niin tammikuussa alkaneesta projektista sai niin sanotusti rahat ulos huhtikuussa.

Pankkien kustannukset yrityksille

Tähän väliin palataan taas vanhempaan artikkeliin, jossa kerroin teille toiminimen pankkipalveluista. Yrityksen pankkipalveluiden kankeus ja kalleus yllättivät meikäläisen toden teolla. Monestihan jo yksityishenkilötkin manailevat verkkopankkien hinnastoja, mutta luottakaa minuun, yksityishenkilöt pääsevät vielä todella halvalla yrityksiin verrattuna.

Tuossa linkkaamassani artikkelissa kerroin teille omia kokemuksiani toiminimen pankkipalveluista. Kun perustin toiminimeni vuonna 2018, tein toiminimelle oman pankkitilin pääpankkiini. Siinähän se tili meni yksityistilin sivussa. Jossain vaiheessa pankki sitten äkkäsi sen, että olen täysipäiväinen yrittäjä, jolle tulisi aktivoida yrityksen pankkipalvelut.

Yrityksen pankkipalveluiden aktivointi oli kohdallani yksi iso farssi. Oman pankkini hinnasto oli sekava kuin mikä. Lähes jokainen yritystilin verkkopankissa tehty asia maksoi jotain. Jos lähetän laskun, se maksaa. Samoin jos vastaanotan laskun, sekin maksaa. Karkeasti laskettuna pelkkä tunnukset verkkopankkiin ilman ensimmäistäkään tilitapahtumaa olisi maksanut 100 euroa vuodessa, ja sen päälle sitten ”muut hilut” päälle.

Se kenties suurin farssi aktivointitilanteessa nähtiin siinä, kun pankin asiakaspalvelija ei osannut nimetä minulle ensimmäistäkään hyötyä yrityksen pankkipalveluiden aktivoinnissa. En tiedä yrittikö hän heittää jonkinlaista tunnelmankeventäjää tilanteeseen, mutta hän nosti ”hyötyihin” sen, että verkkopankkiasiointini vaikeutuu nykyisestä, koska omien ja yrityksen tilien välillä tapahtuvat tilisiirrot sekä kirjautuminen mutkistuu.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Loppupäätelmät: kaikesta huolimatta kannattava päätös

Meikäläiselle tuttuun tapaan tälle artikkelille kertyi hyvinkin nopeasti paljon pituutta, vaikka kuvittelin aiheesta nousevan vain pari-kolme pointtia. Minua vähän jopa hävettää, kun tähän artikkeliin on tullut rustailtua 2500 sanan edestä yrittämisen heikkoja puolia. Toisaalta aiemmat julkaisuni ovat olleet pääasiassa positiivisia, niin ehkä tämä vähän tasapainottaa kokonaiskuvaa.

Kaikesta huolimatta yrittäjäksi lähteminen on ollut yksi elämäni parhaita päätöksiä. Vaikka tällä hetkellä suhailenkin taas palkkatyön ja yrittämisen välillä, niin siitäkään huolimatta yrittämisinnostukseni ei ole laantunut.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

4 kommenttia kohteessa “Nämä asiat ovat yllättäneet minut negatiivisesti yrittäjänä

    • Matti kommentoi:

      Kyllä yrittäjän kaikki kuviot ovat tässä yhteiskunnassa kovin eriarvoisessa asemassa.
      Menee hieman politiikan puolelle mutta ei näistä yrittämisen riskeistä kovin paljoa puhuta.
      Olen toiminut 12v yrittäjänä ja vasta 10v toimittuani pankin näkökulma muuttui. Kuitenkin omistan suhteellisen vakavaraisia yrityksiä mutta silti aina niputetaan yrityksen riski ja oma riski samaan.
      Itse olen pystynyt kantamaan riskit ja yritystoiminta uusiutunut aina markkinassa tarpeen mukaan.
      Mutta toki, ei ole sairaslomia (pois lukien pari leikkausta) eikä lomia ollut koska työn takia ei ole voinut olla pois. Tässä työn takia eikä rahan takia. Maksan Yel-tuloa firman puolesta x-määrän vuodessa joka on palkansaajaan verrattuna noin 30% suurempi, noin 25k vuodessa. Mutta, olin isyysvapailla 3vk ja sain käteeni 1400 euroa . Olin operaatiossa ja 5vk muissa maailmoissa lääkityksen takia, yel-vakuutus tuki minua 1500 euron avulla. Suhteessa maksettuihin summiin ja verrattuna palkkatyöntekijään, ei ole kovin etuoikeutettu olo maksaa veroja ja maksuja kun on suhteessa heikompi asema. Eli onhan tässä yrittämisessä aika kova riski ja kovin hyvin tarvitsee onnistua jotta eurollisesti pärjää paremmin eikä elämä mene hukkaan.
      Mutta hei, onhan se vapaus tehdä töitä 51 vk vuodessa mutta onneksi vähän kevyemmillä vastuilla nykyään.

  1. skkl kommentoi:

    ite kokeilin sivutoimista yrittäjyyttä ja TE-keskusta ekana korona kesänä kun palkkatöistä lomautettiin kesä perjantaiksi. Rahat tuli niin ytk:sta kuin työkkäristä, piti vain vakuutella että en noina lomautuspäivinä tee oman firman hommia. Asiaa tietty autto se, että oma toiminimi on 2014 perustettu ja koko ajan olen ollut työsuhteessa yhtä aikaa, niin tämä aika todisti itsessään että firma on sivutoiminen

  2. Vakuutussetä kommentoi:

    Itse olen noiden vakuutusten kanssa tehnyt töitä yli 10 vuotta ja vaarallisen usein vastaan tulee erilaisia harhakuvitelmia. Tuo ensimmäinen vakuutus on Suomessa ”työtapaturmavakuutuksena” tunnettu vakuutus jolla koko Suomen työikäinen väestö vakuutetaan. Se kuuluu pakollisiin lakisääteisiin vakuutuksiin eli jokainen palkansaaja on ”pakkovakuutettu” valtion toimesta tämän vakuutuksen piiriin. Tätä valtion antamaa tehtävää hoitavat mm. yksityiset vakuutusyhtiöt. Työnantajalle tämä vakuutus on lakisääteinen pakko sanktioiden uhalla ja työnantaja maksaa isoimman osan viuluista. Historian valossa kyse on varmasti yrittäjä / työntekijä vastakkain asettelusta jossa työntekijä on aikanaan jäänyt heikkoon asemaan (ei korvauksia mistään) vaikka esimerkiksi työkyvyn menetys on tapahtunut työolosuhteissa. Yrittäjät ja maatilayrittäjät ovat vakuutuksen piirissä myös omien eläkelakiensa kautta, mutta heille on annettu valinnanvapaus/-vastuu ottaa se itse koska yritystoimintaan liittyy valinnan vapautta ja suhdanteita. Kannattaa silti miettiä tätä sekä oman itsensä, perheensä että yrityksensä riskienhallinnan näkökulmasta. Eli haluaako menettää lain tuoman oikeuden lakisääteisiin korvauksiin joiden piirissä suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on? Haluaako jättää itsensä (ja perheensä) ”lainsuojattomaan” asemaan? Jos sattuu menettämään työkykynsä työtapaturmassa aikaisessa (tai myöhäisessä) vaiheessa työuraansa, niin riski toimeentulosta on joko katettu järjestelmän kautta tai itsellä (molempi parempi!). Toinen vakuutuskin on todennäköisesti olemassa olevista vaihtoehdoista paras oikein tehtynä, ainakin siltä kuulostaa. Eli kannattaa arvioida asiaa riskienhallinnan näkökulmasta ja miettiä myös toinen puoli eli jos vakuuttaa niin mitkä riskit on siirretty pois itseltä ja jos EI vakuuta niin mitkä riskit jäävät itselle ja miten se vaikuttaa erilaisista lakisääteisistä järjestelmistä tuleviin korvauksiin missäkin tilanteessa. Pahimmillaan kyse on kuitenkin kymmenien vuosien pituisista korvauksista samalla tavalla kuin esim. liikennevakuutuksissa.
    Vähän sama kuin sijoittamisen riskienhallinnan kanssa esim. hedgejä miettiessä. Jos ei osaa suojautua niin pahimmillaan kaikki mitä on saanut kerättyä voi mennä. Näiden lisäksi voi ja kannattaa
    sijoittaa, iso osa suomalaisista ei osaa tai heitä ei kiinnosta sitä tehdä. Eli riskienhallintaa sekä olemassa olevien systeemien että oman osaamisen kautta. Sorry pitkä teksti ja setäkommentit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *