Tämän blogin kolme kovaa aihetta ovat säästäminen, sijoittaminen ja yrittäminen, joiden varaan valtaosa sisällöstä perustuu. Joillakin näistä aiheista on myös oma ”vastinpari”, kuten vaikkapa säästämisellä se on kuluttaminen, josta saa aikaan niin ikään mielenkiintoista sisältöä. Myös yrittämisen kanssa käsi kädessä kulkee usein työelämä, johon tämän päivän blogikirjoituksemme keskittyy.

Allekirjoittanut on ollut aikuisten oikeassa työelämässä sanan virallisessa merkityksessä nyt sellaiset 9,5 vuotta. En laske tähän aikaan mukaan mitään yläkoulun TET-harjoitteluja, ensimmäisiä alaikäisenä tehtyjä kesätöitä enkä edes varusmiespalvelusta, vaikkakin ne kaikki ovat erittäin tärkeässä roolissa työelämän käytäntöjen oppimisen kanssa.

Keväästä 2013 asti olen ollut lähes täysin katkoitta jonkinlaisessa työsuhteessa. Matkaan mahtuu kaksi hetkeä, kun en ole ollut jossain leivänsyrjässä kiinni, ja nekin molemmat liittyvät opiskeluihin. Lisäksi viimeisen neljän vuoden ajan olen ollut toiminimiyrittäjä, ja mahtuihan tähän väliin myös yhdeksän kuukauden kokeilu, kun toimin täysipäiväisenä yrittäjänä.

Vasta tällä viikolla omassa työelämästatuksessani tapahtui kuitenkin merkittävä, ja odotettu käänne. Kuten osa teistä muistaa, puoli vuotta sitten palasin takaisin työelämään. Puoli vuotta tarkoittaa myös sitä, että koeaika on lusittu onnistuneesti läpi ja viimeistään nyt taskussa on kauan odotettu vakituinen työsuhde.

Legenda vakituisesta työsuhteesta

Vaikka aihe voi kuulostaa joidenkin korvaan suorastaan mitättömältä oman blogikirjoituksen perustaksi, huomasin hyvin äkkiä vakituisen työsopimuksen herättävän hyvinkin paljon ajatuksia. Veikkaan myös, että siellä lukijoiden puolella porukka jakautuu luultavasti kahtia, joista toinen puoli ihmettelee vakituisen työsopimuksen hehkutusta, kun taas toiset ymmärtävät heti kupletin juonen.

Yleisön jakautuminen kahtia johtuu ihan siitä, että aihe koskettaa erilaisia toimialoja hyvin eri tavoin. Joillakin aloilla ei määräaikaisia työsopimuksia juuri tunneta kuin poikkeustapauksissa, mikä olisikin itse asiassa se oikea tapa toimia. Toisilla aloilla taas vakituista työsopimusta pantataan viimeiseen asti, ja joskus jopa mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla.

Meikäläinen on saanut kokea nämä molemmat puolet, kiitos 4,5 vuotta sitten tekemäni alanvaihdon. Aiemmin työskentelin metsäteollisuudessa, jossa vakituisia työsopimuksia varottiin viimeiseen asti, mutta IT-alalla ja markkinoinnissa tilanne onkin ollut jo aivan toisenlainen.

Vakituisen ja määräaikaisen työsuhteen erot

Ennen kuin sukellamme omiin vaiheisiini työsopimusten maailmassa, otetaan lyhyt alustus viralliselta vinkkeliltä. Miten vakituinen ja määräaikainen työsuhde eroavat toisistaan?

Duunitorin sivulta löytyy hyvä tietopaketti työsuhteiden eri muodoista, joten en lähde käymään nyt asiaa perinpohjin läpi, mutta karkeasti nämä työsopimukset voidaan jakaa näin:

Vakituinen työsuhde

• Työsopimuksella on alkamispäivä, muttei loppumispäivää
• Vakituisen työsopimuksen voi päättää vain työntekijän omaan irtisanomiseen, tai työnantajalta tulleeseen irtisanomiseen (on myös hyvä huomata, ettei Suomessa voi irtisanoa työntekijää kovin helpoin perustein)

Määräaikainen työsuhde

• Työsuhteella on alkamis- ja loppumispäivämäärät, jotka sovitaan ennen kuin sopimus allekirjoitetaan
• Määräaikaisuudella tulee olla aina peruste, kuten sijaisuudet (esimerkiksi vakituisen työntekijän perhevapaan, opintovapaan tai virkavapaan sijaisuus), tai työn projekti- tai kausiluonteisuus
• Määräaikaisia työsopimuksia ei saisi ketjuttaa, vaan pidemmäksi venyneet työjaksot tulisi muuttaa vakituisiksi työsopimuksiksi

Syklinen teollisuus ja ikuiset määräaikaisuudet

Kuten osa lukijoista saattaa muistaa, allekirjoittanuthan on entinen metsäalan ammattilainen. Olihan tämän blogin alkuperäinen nimikin Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirja. Aikuisten oikean työurani ensimmäiset viisi vuotta menikin metsäteollisuuden parissa työskentelyssä.

Metsäteollisuuden vuosista olen kirjoittanut muutamaan otteeseen, viimeksi tässä artikkelissa. Periaatteessa diggasin työstäni teollisuudessa, sillä meno siellä oli huoletonta kuin ysiluokalla. Näin jälkikäteen voin jo myöntääkin, että moni tämän blogin alkupään artikkeli on kirjoitettu joskus työvuoron aikana, kun kohdalle on osunut joutoaikaa. Ja sitähän myös osui aika usein.

Toisaalta työsuhteen loppupuolella aloin kärsimään vakavista motivaatio-ongelmista, jotka itse asiassa nivoutuivat aika vahvasti juuri työsuhdestatuksen ympärille. Vaikka tein lähes viisi vuotta putkeen lähes samoja töitä samassa paikassa, työsuhteeni oli toistuvasti määräaikainen.

Lisäksi jokaisissa kehityskeskusteluissa nostin aina ainoaksi tavoitteekseni sen, että olisi mukavaa päästä pois tästä ikuisesta määräaikaisrallista, jonka keskellä on tosi vaikea suunnitella omaa elämää yhtä sopimuskautta pidemmälle.

Meikäläistä kyrsi myös tosi paljon se, että ”lyhyeksi elämisen” lisäksi määräaikainen työsuhde vaikutti esimerkiksi ensiasuntoni hankinnassa. Käytännössähän pankit myöntävät sitä halvemmalla lainaa, mitä varmemmaksi kokevat asiakkaan mahdollisuuden selviytyä lainasta. Lainaneuvotteluissa työsuhteet olivat isossa roolissa, koska pankeissa nähtiin vakituinen työsuhde ”varmempana työpaikkana”, kuin määräaikainen, mitähän se periaatteessa myös onkin.

Käytännössä siis maksoin lainastani hieman kalliimpaa hintaa, kun työskentelin määräaikaisena. Myös asunnon hankinta stressasi hieman enemmän, koska mitään varmuutta sopimuskauden jälkeisestä ajasta ei ollut.

En lähde avaamaan sen tarkemmin omia sopimuskuvioitani tässä kohti, koska mennyt on mennyttä. Jos joku miettii sitä, miksi vakituista työsopimusta sitten pantattiin noin tarmokkaasti, se liittyy alan suhdanneherkkyyteen. Edustamani metsäteollisuus eli käytännössä rakennusteollisuuden syklien mukaan.

Koronapandemia osui vakinaistamiseen

Työsopimukset olivat yksi merkittävä, vaan ei ainoa syy sille, että päätin keväällä 2018 vaihtaa alaa. Melko nopeasti pääsin myös IT-alalla kiinni oman alan töihin, joskin sielläkin liikkeelle lähdettiin määräaikaisella sopimuksella. Silloin määräaikaisuudelleni oli melko ymmärrettävät syyt, sillä tein vain osa-aikaista työtä koulun ohella.

Tätä määräaikaista sopimusta olisi luultavasti alkujaan seurannut vakituinen työsopimus keväällä 2020, mutta tällä kertaa kohtalo päätti puuttua peliin koronapandemian muodossa. Kuten lähes kaikissa yrityksissä maaliskuussa 2020, myös omalla työpaikallani alkoivat YT-neuvottelut.

Neuvottelut osuivat minun kannaltani ikävään saumaan, sillä kun yrityksessä on käynnissä YT-neuvottelut, yritys ei saa tehdä uusia työsopimuksia. Olisihan se vähän erikoista, että samaan aikaan porukkaa lappaa sisään, kun pitäisi tehostaa nykyistä tekemistä. Minulle käytännöt eivät tulleet mitenkään yllätyksenä, sillä vastaavia tilanteita tuli nähtyä metsäteollisuusvuosien aikana.

Siinä mielessä firmalla oli kuitenkin pelisilmää, että pienen kikkailun kautta teimme minulle ”jatkosopimuksen”, joka takasi uuden määräaikaisuuden aina kuluvan vuoden loppuun asti. Olin ratkaisuun ihan tyytyväinen, vaikka vakituinen työsopimus jäi vähän epäonnisesti jälleen kerran sivu suun. Olipahan ainakin töitä tiedossa kaiken epävarmuuden keskellä keväällä 2020.

Yrittäjäksi ja takaisin työelämään

Kyseinen jatkosopimus oli siinä mielessä myös merkittävä, että sen aikana päätin lähteä kokeilemaan täysipäiväistä yrittämistä, eli en oikeastaan edes tavoitellut enää vakituista työsopimusta.

Kaiken lisäksi yrittäjyyshän on eräänlainen vakituisen työsuhteen muoto, enkä jopa tavallista järeämpi sellainen. Siinä missä vakituisesta työsuhteesta pääsee ulos irtisanoutumalla irtisanomisehtojen mukaan, yrittämisen lopettaminen vaatii yleensä jonkinlaista yrityksen alasajoa ja kuoppaamista.

Noh, kuten jo tämän artikkeli alkupuolella kerroin, tuota yrittämisvaihetta kesti noin yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen palasin takaisin työelämään – joskin toiminimeni rullaa yhä kaiken rinnalla. Ja nyt puolen vuoden koeajan jälkeen se vakituinen työsopimuskin on tullut osaksi elämääni.

Mihin vakituinen työsopimus nyt vaikuttaa?

Olen nyt siis siinä pisteessä, mitä olen tavoitellut viimeiset kuusi vuotta: taskussani on vakituinen työsopimus ja työnteko maistuu.

Jälkimmäinen on tärkeä siitä syystä, että kokonaisuus tuntuu hyvältä, joka vuorostaan tarjoaa yleensä mahdollisuudet miettiä rohkeammin pitkän tähtäimen suunnitelmia. Mielestäni pelkkä vakituinen työsuhde vailla työn mielekkyyttä ei takaa yhtään mitään, koska mitä luultavimmin hamuat jossain vaiheessa kohti uusia haasteita.

Yritin vähän miettiä tätä artikkelia varten, mitä konkreettisia hyötyjä vakituinen työsuhde minulle tuo. Keksin pienen pähkäilyn jälkeen useammankin hyödyn.

Hyöty 1: lainansaanti helpottuu

Meikäläisen syksyn suunnitelmiin kuuluu pankkivierailu. Ajattelin nimittäin vähän katsastella pankin kanssa sitä, miten hyvin tämänhetkisessä tilanteessa minulle irtoaisi esimerkiksi asuntolainaa. Asuntolainaa eksoottisempia lainoja en viitsi oikeastaan edes miettiä tässä tilanteessa, onhan minulla jo ihan muhkea määrä opintolainaa maksettavana.

Vaikken ole vielä ehtinyt pankkikonttorille asti, uskallan julistaa jo nyt yhden asian. Tulen saamaan lainaa huomattavasti paremmin, kuin noin vuosi sitten, jolloin hain asuntolainaa pelkästään yrittäjän statuksella. Vaikka hain tuolloin lainaa yhdessä puolisoni kanssa, aika vaatimattomasti pankki sitä uskalsi nuorelle yrittäjälle luvata. Nyt kun on vakituiset kuukausitulot takana, homma helpottuu merkittävästi.

Helpottumisen lisäksi lainani tulee luultavasti myös muuttumaan viime syksyä halvemmaksi, koska pankit laskevat minulle vähemmän riskiä, jonka vuoksi lainan ehtoja uskalletaan ruuvata alaspäin.

Hyöty 2: oman elämän suunnittelu helpottuu

Tämän otsikon kohtaa tykkään peilata etenkin yrittäjyysaikoihini, mutta myös vähän määräaikaisuusvuosiini. Toiminimiyrittäjänä omat tulot voivat vaihdella todella paljon kuukausittain, eli parhaimmillaan tuloja voi tulla yhden kuukauden aikana useita tuhansia euroja, kun taas toisena se jää vain satasiin.

Viimeisimmän työsuhteeni erikoisin kokemus on ollut hyvin tavanomainen. Minusta on tuntunut vähän jopa erikoiselta, että joka kuukausi tililleni tulee nyt sama summa. Aiemmissa työsuhteissa minulle on maksettu palkkiota niin tehtyjen työtuntien, kuin myös erilaisten tulospalkkioiden pohjalta, jolloin joka kuukausi palkkanauhaa koristi erilainen summa.

Mainitaan nyt kuitenkin myös se, tässä tilanteessa huomaa entistä selvemmin verojen merkityksen, tai pikemminkin niiden suuren määrän. Kun aiemmin olen nauttinut kuukausipalkan sijasta tuntipalkkaa, ei verojen määrää ole voinut laskea yhtä helposti. Nyt kun tietää oman kuukausipalkkansa ja näkee paljonko verkkopankkiin ilmestyy rahaa, on verojen ja muiden kulujen määrä ikävän helppo laskea päässä.

Oman elämän suunnittelun helpottaminen helpottaa myös omien sijoitusten miettimistä ja ennakoimista. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, ettei ”pahan päivän säästöjä” tarvita välttämättä yhtä paljoa kuin ennen, mikä voi vapauttaa rahaa sijoituksiin. Meikäläisellähän on tälläkin hetkellä noin kymppitonni kiinni säästötileillä, mitä olisi ehkä vähän varaa purkaa syksyn mittaan.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Hyöty 3: ei tarvetta selata työpaikkoja

Tämän hyödyn olisi voinut periaatteessa niputtaa edellisen otsikon alle, mutta meikäläisen ei tarvitse myöskään kantaa stressiä työkuvioiden miettimisestä. Aiemmin huomasin kuluttavani aika paljon energiaa siihen, että mitähän mahdollisesti teen tämän määräaikaisuuden jälkeen.

Olen aika lailla sitä mieltä, että tämän paremmin ei voi pullat enää olla uunissa työelämän suhteen. Minulla on kiinnostava työ, johon jossa saan olla nyt ilman mitään päivä päivältä lähenevää takarajaa. Toisaalta minulla on myös oma toiminimi, joka sekin pystyy tarvittaessa elättämään minut. Toiminimeä voisi kuvailla sanoin, että se tarjoaa minulle kapean mutta pitkän leivän.

Saatat olla kiinnostunut myös:

• Kokeilussa täysipäiväinen yrittäjyys – miksi jätin päivätyöni?
• 2021 Q2 – Duunarista yrittäjäksi
• Miten arkeni muuttui yrittäjäksi ryhtymisen myötä? – Selviä muutoksia jo nyt
• Kokemuksia toiminimi-yrittämisestä – Yrittämällä kohti vaurastumista?
• Oman työn organisointia kanban-työkalun avulla – Kokemuksia Trellosta
• Vinkit keskittymiskyvyn parantamiseen – näin otat itsestäsi kaiken irti
• Mitä haluan ja mitä en halua tehdä yrittäjänä? – Yritykseni liiketoiminta
• Onko yrittäjällä varaa sairastua? – Näin varaudun sairauslomaa vastaan