Heh, julkaistessani Q3:n salkkuraportin lokakuun 2021 alussa, naureskelin teille siitä, miten olin kerrankin rapsan kanssa nopea. Meikäläisellä kun on joskus ollut paha tapa saada rapsa ulos vasta viikkoja kvartaalin päättymisen jälkeen, mutta silloin olin ennätyksellisen nopea.

Viimeisimmän salkkuraporttini kohdalla ei voi kuitenkaan antaa täysiä pisteitä nopeudesta, sillä salkkuraportin ”jatkoartikkeli” venähti lähes joulukuulle asti. Lokakuun alussa tullut salkkuraportti oli nimittäin historian 21. julkaisu, tarkoittaen samalla myös sitä, että olen kirjoitellut näitä raportteja itseni, ja samalla myös teidän iloksenne tasan viisi vuotta.

Viiden vuoden merkkipaalun saavuttamiseksi lupasin tehdä teille juhlajulkaisun liittyen viiteen salkkuraporttivuoteen. Mitä kaikkea mahtuu viiden vuoden taipaleeseen? Paljonko varallisuus on kasvanut? Miksi ylipäätään edes aloitin tehdä salkkuraportteja? Käydään niitä läpi tarkemmin tässä julkaisussa.

Salkkuraportin taustat – miksi aloin kirjoittamaan raportteja?

Vaikka salkkuraportit ovat julkisesti näkyvissä täällä blogissa teille kaikille, niiden perimmäinen tarkoitus on kuitenkin olla jonkinlaisia päiväkirjamerkintöjä minua itseäni varten. Meikäläisen on vaikea joskus ymmärtää sitä, mitä muut saavat minun henkilökohtaisista lukemistani irti, mutta nämä artikkelit keräävät sen verran paljon kiitosta, että mieluusti näitä availee vielä teille lukijoille.

Salkkuraporttien perimmäinen idea oli dokumentoida minulle itselleni oman varallisuuteni kehittymistä. Kun aloin kirjoittamaan ensimmäistä raporttia syksyllä 2016, olin sijoittanut yli neljän vuoden ajan. Minua oli tuolloin jo häirinnyt pidemmän ajan se, että omaa kulkemaani matkaa ja sen varrella tehtyä oppeja tai varallisuuden kehittymistä on tosi vaikea katsoa jälkikäteen.

Sehän on ihan raaka fakta lajista riippumatta, että kun näkee omin silmin saadut tulokset, motivaatio pysyy korkealla. Onnistumiset ruokkivat toisiaan ja kehityskäyrä jatkaa nousuaan. Minun ongelmani oli kuitenkin se, että kun varallisuuttani oli vähän ”siellä täällä” mm. osakesalkun, S-junan tai ASP-tilin myötä, minulla ei ollut enää yhtä paikkaa, josta seurata varallisuuden kehittymistä.

Tässä vaiheessa tein jonkinlaisen ensimmäisen Excel-tiedoston omasta varallisuudestani, mutta huomasin melko nopeasti sen, että kattava dokumentointi vaatii rinnalleen myös kokonaisia lauseita pelkkien lukujen sijasta. Tästä syntyi idea jonkinlaisten raporttien tekemiselle.

Hyvää motivaatiota hoitaa homma kasaan saatiin myös välittäjä Nordnetin toimesta, sillä he tekivät minusta haastattelun syksyllä 2016. Tämä elämäni ensimmäinen haastattelu antoi jonkinlaisen kipinän toteuttaa nyt pidempiaikaisen ajatuksen oman dokumentoinnin aloittamisesta. Ensimmäiset salkkuraportit julkaistiinkin Nordnetin ylläpitämässä Shareville-palvelussa.

Kun salkkuraportteja alkoi olla pohjalla jo parit, olin uuden ongelman edessä Kaikella rakkaudella Sharevilleä kohtaan, mutta se ei ole järin käyttäjäystävällinen paikka. Puuttuvan hakutoiminnon ansiosta vanhoja raportteja on tosi vaikea löytää pidemmän ajan jälkeen, ja myös kirjoittamisen kannalta alusta oli nihkeä.

Shareville salli vain yhden kuvatiedoston päivityksen liitteeksi, ja toisaalta siinä ei ollut mitään luonnoksen tallentamisen mahdollisuutta. Jos vaikkapa netti pätkäisi kesken pitkän raportin kirjoittamisen, se katosi sitä myötä bittiavaruuteen.

Oman blogin perustamista olin miettinyt lähes yhtä pitkään, kuin koko salkkuraporttien tekoa. Vasta keväällä 2017 päätin jatkaa salkkuraporttien tekemistä omaan blogiin, johon myös siirsin turvaan jo aiemmin tehdyt rapsat. Tämä oli ensikosketukseni bloggaamiseen, sillä minulla ei ollut mitään kokemusta siitä aiemmin.

Jotain osaamattomuudestani kertoi jopa se, että alun perin julkaisin blogikirjoitus-salkkuraporttini ilman otsikkoa. Ai tarttiko näihin laittaa joku otsikkokin vai?

Anonyyminä, vai omalla nimellä?

Ensimmäiset kaksi salkkuraporttia olivat vielä ”eurottomia”, eli puhuin niissä Sharevillen tyyliin pelkillä prosenteilla paljastamatta salkussa olevien eurojen määrää. Siirtäessäni rapsat blogin puolelle, päätin avata eurot lukijalle. Tässä oli takana ihan käytännön syy. Pidemmän päälle kirjoittaminen on mahdotonta, jos et halua antaa mitään vinkkiä salkkusi euromääräisestä koosta.

Jos lukijasi tietää sinun sijoittaneen reilun tonnin S-junaan (joka on maksimisumma, jonka siihen voi sijoittaa), ja kerrot myöhemmin S-junan edustavan viittä prosenttia salkustasi, ei tarvitse olla kovin hyvä matikkapää, jotta laskee auki salkun koon.

Salkkuraporttien lisäksi aloin ”huvin vuoksi ja kokeeksi” kirjoittamaan ajatuksiani ylös muista sijoittamiseen liittyvistä aiheista. Vaikka tämän blogin alkuperäinen paikka oli vain dokumentoida omaa sijoittamistani, kokeilin kirjoittaa joitakin sijoittamiseen liittyviä näkemyksiä. Yksi nosto alkupään tuotannosta on esimerkiksi omien sijoittaja-esikuvieni esittely.

Kävi vähän hassusti, nimittäin myös nämä julkaisut alkoivat saada suosiota, joka taas ruokki kirjoittamaan lisää. Aloin kirjoittamaan esimerkiksi omasta ensiasunnon hankinnastani, jossa riitti tilanteita. Ensiasuntolainan kilpailuttaminen toi taas uuden tilanteen, kun Taloussanomat päätti tehdä jutun omasta kilpailutusprosessistani.

Tuosta Talsan haastattelusta muistan erityisesti sen, että toimittaja kehui kirjoituksiani informatiivisuuden lisäksi myös hauskoiksi, jonka myötä niiden lukeminen oli erityisen mieleenpainuvaa. Tuo oli niin ikään juttu, joka syntyi vähän vahingossa, mutta siitä on tullut iso osa meikäläisen kirjotustyyliä. Saan joskus jopa sellaista palautetta, että lukijaa ei kiinnosta sijoittaminen yhtään, mutta hän lukee juttujani niiden viihteellisyyden vuoksi. Täytynee vielä erikseen mainita se, että kaikki heistä eivät ole minulle sukua.

Taloussanomien juttu oli siinä mielessä myös rajatapaus, että sen myötä tuli ensimmäiset haasteet anonyymiyteni suhteen. Aika moni tuttu tunnisti minut, kun suuren levikin lehdessä kerrottiin jyväskyläläisestä Rikusta, 24v, joka osti juuri asunnon. Olin vähän samanlaisen haasteen edessä, kuin euroista puhumisen kanssa. Käyttääkö paljon aikaa siihen, että kiertelee asian vierestä, vai puhuuko suoraan omalla nimellä?

Vuoden kirjoittamisen jälkeen, eli keväällä 2018 aloin sitten kirjoittamaan tätä blogia omalla nimelläni. Alkuvaiheessa mietin paljon sitä, että jatkanko avointa rahakeskustelua myös nyt, kun esiinnyn oman nimen ja kasvojen takaa, mutta vanha avointen eurojen linja on jatkunut siitä asti. Eikä tuosta päätöksestä ole koitunut oikeastaan mitään haittaa, vaikka jotkut pelottelivatkin mitä seurauksia avoimella rahapuheella voi olla.

Omiin arvoihini kuuluu myös se, että näytetään itse esimerkkiä. Kaipasin jo sijoittamiseni alkuaikoina lähes 10 vuotta sitten ”eläviä esimerkkejä piensijoittajista”, joita ei juurikaan siihen aikaan ollut. Jos mennään ajassa takaisinpäin vaikkapa salkkuraporttien alkuun syksyllä 2016, niin tuohon aikaan ei ollut juuri ketään, joka olisi avannut omalla nimellään omia sijoituksiaan avoimesti. Nyt viisi vuotta myöhemmin meitä on jo aika paljon, vaan ei kuitenkaan yhtäkään liikaa.

Varallisuuteni kehittyminen viiden vuoden aikana

Otetaas tähän väliin katsaus varallisuuteni kehitykseen, sillä lupasin jo otsikossa esitellä sitä. En viitsi olla ilkeä ja jättää kaikista mehevintä kakkupalaa artikkelin viimeiseksi osioksi.

Tein tätä artikkelia varten pylväsdiagrammin, josta ilmenee koko salkkuraporttien historian ajalta varallisuuteni kehitys. Taulukko on tehty käyttämällä erästä WordPress-lisäosaa ja toivottavasti se näkyy kaikilla laitteilla. Joskus muinoin taulukon kanssa oli ongelmia mm. Shareville-applikaation kautta katsottuna, mutta normaalin selaimen kautta katsottuna sen pitäisi aueta aina.

Sinänsä en paljasta tässä mitään uutta, vaan nämä kaikki luvut ovat olleet esiteltyinä salkkuraporteissa jo näiden viiden vuoden ajan. Toki tämmöistä ”yhteen niputusta” en ole aiemmin tehnyt. Taulukko on melko simppeli, mutta ymmärrettävistä syistä 20 raporttia tuo sinne aika paljon dataa. Punaisella näette velan määrän ja sinisellä vuorostaan varallisuuden määrän.

Kuten taulukosta näkee, pitkäjänteinen suunta on ollut ylöspäin. Meikäläinenhän on sijoittajana vähän sellainen omien käsien päällä istuja, eli en harrasta juurikaan veivailua. Joitakin tappioiden nielemisiä olen tehnyt, mutta nekin vähän vaihtelevalla menestyksellä. Kuten tavallista, heti kun heitän laput vuosien odottelun jälkeen sivuun, ne lähtevät tietenkin nousuun. Nordea on tästä loistava esimerkki.

Varallisuuteni on laskenut edellisestä salkkuraportista ainoastaan kahdesti. Vuosi 2018 ja erityisesti sen loppu oli sijoittajille vaikea, joten Q4/2018-raportissa otettiin hieman takapakkia edelliseen. Samoin koronakriisin myötä Q1/2020 oli hurjaa aikaa, joskaan tilastot jälleen kerran valehtelevat hitusen.

Alkuvuosi 2020 meni lujaa aina helmikuun puoliväliin asti, kunnes koronan vuoksi iski paniikki, mikä aiheutti ennätyksellisen nopean pörssiromahduksen, josta alettiin jo toipumaan maaliskuun loppupuolella. Jos tilastoista ilmenisi palkit helmikuun puolivälille ja maaliskuun puolivälille, olisi näiden kahden välinen erotus aika huima.

Olen käyttänyt sijoituksissani velkavipua jo ennen salkkuraporttien aloittamista. Ensiksi kuvioissa oli pelkkä opintolaina, sen jälkeen tilalle tuli myös asuntolainaa. Tällä hetkellä velan määrä pysyy about vakiona, koska lyhennän asuntolainaa, mutta toisaalta opiskelijana nostan yhä opintolainaa.

Mitä kaikkea mahtuu viiteen vuoteen?

Voisin rustailla vielä tällaisen kappaleen, jossa kerron pikakelauksella viimeisen viiden vuoden tapahtumia, jotka luonnollisesti vaikuttavat varallisuuteni kehittymiseen. Kuten nuorella miehellä pitääkin olla, viiteen vuoteen mahtuu todella paljon erilaisia käänteitä, joista suurinta osaa en olisi osannut arvata salkkuraporttien kirjoitusurakan alkuvaiheilla.

Syksyllä 2016 olin varsin tuore metsätalousinsinööri, joka työskenteli metsäteollisuudessa. Työtä riitti paljon, mutta vähän erikoisesti työsuhteeni olivat vain lyhyitä määräaikaisuuksia toisensa perään, mikä teki tulevaisuuden ennustamisesta vaikeaa. Pystyin suunnittelemaan elämääni keskimäärin ehkä noin puoli vuotta eteenpäin.

Jossain vaiheessa kyllästyin jatkuvaan epävarmuuteen, ja lopetin työt metsäteollisuudessa. Samalla tuli vähän vaivihkaa mahdollisuus lähteä opiskelemaan IT-insinööriksi, johon tartuin. Vaikka aluksi työhaalarien vaihtuminen opiskelijahaalareiksi jännitti, ei se lopulta vaikuttanut sijoittamiseeni juuri yhtään. Asiaan vaikutti myös se, että opintojen alkamisen ohella perustin oman toiminimen ja sain melko nopeasti töitä uudelta alalta.

Ennen opiskelijaelämään paluuta olin ehtinyt hankkiutua jo asuntovelalliseksi, koska ostin ensiasuntoni. Ensiasunnon ostamisen ajankohtaa ei varmaan tarvitse kenellekään kertoa, sillä sen huomaa aika selvästi radikaalisti kasvaneesta velan määrästä. Tämä ensiasuntoni on nyt tällä hetkellä vuokralla, eli sitä kautta pääsin kokeilemaan asuntosijoittamista.

Samoihin aikoihin, kun aloitin asuntosijoittamisen, myös statukseni työmarkkinoilla muuttui jälleen kerran. Tällä kertaa vaihdoin palkansaajasta yrittäjäksi. Siinä missä aiemmin yritin vain sivutoimisesti, nyt se on täysipäiväistä. Sen myötä omat tuloni ovat muuttuneet taas ennalta arvaamattomiksi, mutta toisaalta osakesalkkuni toimii jonkinlaisena pesämunana. Yrittäjäksi ryhtyminenkin muuten näkyy sekin yläpuolen diagrammissa sinisen palkin tasaisuutena kahden viimeisen raportin välillä.

Rajapyykeistä on tullut kirjoiteltua tähän blogiin useita kertoja. Ensimmäinen sellainen saavutettiin heti toisessa salkkuraportissa, eli nettovarallisuus puhkaisi tuolloin ensimmäistä kertaa 50 000 euron rajan. Seuraava tuplaus, eli ”maaginen 100k nettovarallisuus” saavutettiinkin lähes kolme vuotta myöhemmin. Sitä seuraava tuplaus tapahtuikin sitten jo viime kesänä, eli alle kaksi vuotta myöhemmin.

Salkkuraportit – miten ne ovat muuttuneet viiden vuoden aikana?

Vaikka salkkuraporttien rakenne on pysynyt tämän viiden vuoden ajan melko samanlaisena, myös muutoksia on tullut ajan myötä mukaan raportteihin. Jossain vaiheessa minulla oli vähän turhankin paljon dataa raporteissa, mikä teki niiden ylläpitämisestä vaikeaa. Raportin julkaisu vaati monenlaisia taulukointeja ja laskemisia, mikä taas teki raporttien teosta vähän raskasta.

Viimeisen vuoden aikana olen myös yksinkertaistanut vähän raporttien tekstejä, jotta niihin ei vahingossakaan eksy virheitä. Kaiken rehellisyyden nimissä kirjoitetuissa osioissa saattoi tulla joskus vähän kömpelöitä lauseita, koska teen uuden raportin aina kopioimalla edellisen raportin pohjalle.

Tällä hetkellä koen raporteissa olevan ihan mukava määrä oleellista dataa. Jos sieltä puuttuu mielestäsi jotain oleellista, niin laitahan minulle siitä viestiä tai kommenttia.

Viiden vuoden juhlajulkaisun myötä voisin tehdä pienen paljastuksen, jota harmillisesti kukaan ei ole koskaan tajunnut kysyä, vaikka olenkin vähän sitä odottanut. Salkkuraporteissani olen kirjannut ylös myös seuraajamääriäni Sharevillen, Instagramin ja Facebookin osalta.

Okei, valehtelisin jos väittäisin, etten mainostaisi somekanaviani tätä kautta, mutta tällä seurannalla on ollut myös yksi toinen tarkoitus, jota en ole vielä päässyt oikein tutkimaan. Minua kiinnostaa nähdä se, miten seuraajamäärät kehittyvät suhteessa pörssikursseihin. Käytännössä tuo data muodostuu siinä vaiheessa arvokkaaksi, kun tulee joku pidempi laskukausi ja salkkuraportteihin tallennetusta seuraajamäärästä voisin analysoida sitä, jumiutuuko tai jopa pieneneekö seuraajamääräni pörssikurssien mukaan.

Noh, koronadippi oli sen verran nopea, että se käytännössä vain lisäsi ihmisten kiinnostusta sijoittamiseen. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan jotain huomattavasti pidempää laskukautta ja miten se vaikuttaa sijoitusblogin seuraajamääriin.

Loppupäätelmät: suosittelen lämpimästi sijoituspäiväkirjaa kaikille

Viiden vuoden spesiaali lähenee loppuaan, joten alkaa olla yhteenvedon aika. Mitä oppeja salkkuraportit ovat minulle tuoneet?

Ainakin sen, että joskus pienetkin ideat voivat poikia isojakin asioita. Miettikääpä sitä, että tämä koko blogi on oikeastaan saanut kipinänsä siitä ajatuksesta, että pitäisi kirjoittaa omaa sijoittamistaan ylös päiväkirjamaiseen tyyliin. Hauskaa on myös se, että alle viisi vuotta sitten en osannut kirjoittaa lainkaan blogikirjoituksia, mutta nyt niitä on takana jo lähes 500 kappaletta.

Maailma on muuttunut paljon viidessä vuodessa, niin omalta osani, kuin myös koko sijoituspiirissä. Kuten jo artikkelissakin sanoin, viitisen vuotta sitten ei ollut juurikaan omista sijoituksistaan avoimesti kirjoittavia sijoittajia, kun nyt niitä on jo liikkeellä paljonkin. Omalta osaltani hauskaa on ollut myös se, että sijoittamisesta on tullut minulle osittain työ, kun tuotan sijoitusaiheista sisältöä ympäri internetiä.

Hauskaa on myös se, miten helppoa on nyt jälkikäteen seurata kulkemaani matkaa sijoittajana näin jälkikäteen. Ilman salkkuraportteja olisi jäänyt moni asia sisäistämättä, koska ihmisen muisti on rajallista ja pelkkä Excel ei mielestäni kerro kovin paljoa.

Ihan vilpittömästi suosittelen kaikille lukijoilleni jonkinlaista oman sijoituspäiväkirjan pitämistä. Omia ajatuksia on tosi mukava lukea jälkikäteen ja mitä paremmin niitä on itselleen perustellut, sitä helpompi on ymmärtää asioiden omat puolet. Jos teille käy kuten minulle, opitte varmasti paljon uusia näkökulmia matkan aikana.

Vaikka kirjoitankin omia salkkuraportteja ”ihan oikealle yleisölle”, niin bloginhan voi perustaa myös pelkästään itselleen. Piilottamalla blogin hakukoneista tai asettamalla sen lukemisen salasanan taakse, voit käytännössä kirjoittaa puhtaasti sinulle itsellesi, jos ajatus muista lukemassa sinun ajatuksiasi ahdistaa.

Meikäläinen jatkaa jatkossakin salkkuraporttien tekoa, ja järjestyksessään 22. raportti näkeekin päivänvalonsa jo reilun kuukauden päästä.

Kaikki historian salkkuraportit:

• 2023 Q4 – kohti aina vain parempaa huomista
• 2023 Q3 – ylimääräisten lyhennysten makuun
• 2023 Q2 – Oma tupa, oma lupa
• 2023 Q1 – Hyvää kannattaa odottaa
• 2022 Q4 – Kiireisyys palasi arkeen
• 2022 Q3 – Elämä hymyilee, mutta yhä vain pörssin ulkopuolella
• 2022 Q2 – Juhlahetkiä lähinnä pörssin ulkopuolella
• 2022 Q1 – Rauhanajan päätös söi monella tapaa
• 2021 Q4 – Kierrokset nousevat tyhjäkäynnistä huolimatta
• 2021 Q3 – Viisi vuotta salkkuraportteja
• 2021 Q2 – Duunarista yrittäjäksi
• 2021 Q1 - Ajatukset leijailevat lähitulevaisuudessa
• 2020 Q4 – Salkun siivousta kovalla kädellä
• 2020 Q3 – Kun osakesalkku on asunnon seiniä paksumpi
• 2020 Q2 – Juhlitaan kuin eilistä ei olisikaan
• 2020 Q1 – Kylmä startti uudelle vuosikymmenelle
• 2019 Q4 - Ostoja kovalla kädellä
• 2019 Q3 - Rajapyykkien yli että heilahtaa
• 2019 Q2 - Tasaisen tylsää menoa
• 2019 Q1 - Lujaa menoa pörssissä ja sen ulkopuolella
• 2018 Q4 - Upotaan Titanicin lailla
• 2018 Q3 - Kohti pimeää syksyä
• 2018 Q2 - Takaisin lähtöruutuun
• 2018 Q1 - Stressiä ja käteistä
• 2017 Q4 - Takana mahtava sijoitusvuosi
• 2017 Q3 - Oma asunto hankittu!
• 2017 Q2 - Viimeiset hetket asuntovelattomana
• 2017 Q1 - Salkkuraportit blogin puolelle
• 2016 Q4 - Hyvästit vuodelle 2016!
• 2016 Q3 - Raporttien teko alkaa